Plantaarifaskiitti

Jalkapohjan kalvojänne eli plantaarifaskia kuuluu niihin jäykkiin tukirakenteisiin, jotka kohottavat ja tukevoittavat jalkaholvia päkiäponnistuksen aikana. Plantaarifaskia on paksu ja vahva rakenne kantaluuhun kiinnittyessään ja se leviää viuhkamaisesti jalkapohjassa kiinnittyen kunkin varpaan tyveen.

Plantaarifaskian kiinnitysalue kantaluuhun on altis ylirasituksen aiheuttamalle kantapään kiputilalle. Tämä on harmillisen yleinen ja kiusallisen sitkeä vaiva, johon ei ole tarjolla hyvää leikkaushoitoa. Kipu paikantuu kantapään alle tai sisäreunalle ja aiheuttaa aamuisin liikkeellelähdön kankeutta. Vaiva on tavallinen seisomatyötä tekevillä ja toisaalta se voi saada alkunsa mitättömältä tuntuvasta poikkeavasta rasituksesta.

Karkeasti ottaen yhdeksän potilasta kymmenestä toipuu kiputilasta muutamassa kuukaudessa. Jalkakirurgin arvio on paikallaan, jos fysioterapeutin ohjaama konservatiivinen hoito ei tuota tulosta. Arviossa pohditaan kivun pitkittymiselle altistavia tekijöitä ja tarvittaessa diagnoosia tarkennetaan MRI kuvauksella tai hermoratatutkimuksella.

(Kuva tulossa myöhemmin)

Kortisoni-injektioihin liittyy riskejä

Oireilun alkuvaiheessa voidaan hankalassa kiputilanteessa kertaalleen antaa kortisoni-injektio rauhoittamaan ympäröivien kudosten tulehdusreaktiota. Toistettuja injektioita ei suositella kortisonin haitallisten ominaisuuksien vuoksi. Myöskään pitkittyneen kiputilan hoidossa kortisonilla ei ole sijaa. Pitkittyessään tila muuttuu kalvojänteen krooniseksi sairaudeksi, jossa kipu johtuu itse jänteen ja kantaluun rasitusmuutoksista eikä niinkään kudosten tulehduksesta. Toistetut kortisoni-injektiot voivat pahentaa kalvojänteen rappeutumista ja altistaa repeämälle. Kortisoni aiheuttaa myös ihonalaisten rasvasolujen tuhoa, mistä voi seurata pysyvä ongelma jalkapohjaa suojaavaan rasvapatjaan.

Fysioterapeutin ohjaama konservatiivinen hoito

Kiputilalle altistavat tekijät huomioidaan ja fysioterapeutin ohjaama konservatiivinen hoito kohdennetaan näihin. Kalvojänteen ja pohjelihasten venytysten ohella tehdään nilkkaa tukevien lihasten ja jalkapohjassa kulkevien pikkulihasten harjoituksia. Kipua hoidetaan kantapään alle laitettavalla geelityynyllä ja tulehduskipulääkityksellä. Tuetut ja hyvin kantavaimennetut lenkkarit toimivat vapaa-ajan jalkineina.

Jos plantaarifaskiitti kohtuuttomasti pitkittyy ja jalassa on virheasento, voidaan harkita virheasennon korjaavaa leikkaushoitoa. Plantaarifaskia joutuu jatkuvalle venytykselle mm. latuskajalkaan liittyvän jalkaholvin romahduksen seurauksena.