Latuskajalka

Latuskajalka on koko jalan virheasento, jossa kantapää on kääntynyt ulospäin, pitkittäinen jalkaholvi on matala ja jalkaterän etuosa on kääntynyt ulkokiertoon. Latuskajalka voi olla kasvuiässä muotoutunut rakenteellinen ominaisuus tai aikuisiällä ilmenevä hankinnainen virheasento. Aikuisiän virheasentoa aiheuttavat tapaturmat, nilkan sisäkiertäjäjänteen rappeuma, reumasairaudet ja yleinen tukikudosten löystyminen.

Nilkan nyrjähdysvammat ja murtumat, joiden seurauksena sisäsyrjän nivelsiderakenteet jäävät löysäksi, aiheuttavat alemman nilkkanivelistön painumisen voimakkaaseen pronaatioon, jossa telaluun kupera pää tipahtaa pois veneluun koverasta vastinpinnasta. Vastaava ylipronaatio syntyy, jos nilkan sisäkiertäjälihaksen jänne rappeutuu eikä pysty enää välittämään lihaksen voimaa. Jalkaterä jää löysäksi ja päkiäponnistus yhdellä jalalla ei onnistu. Kipuoire tulee sekä nilkan sisäsyrjälle kudosten venytyksen vuoksi että ulkosyrjälle luisten rakenteiden ahtauden vuoksi. Jalan tasapaino on huono.

Diagnostiikassa käytetään apuna kuormitettuja rtg kuvia ja MRI tutkimusta. Leikkauksen suunnittelussa otetaan lisäksi nilkan aksiaalikuvat.

Sisäkiertäjäjänteen rappeumasta johtuvan latuskajalan luokittelu vaikeusasteen mukaan:

  • I aste: Nilkan sisäkiertäjäjänteen kipuoire.
  • II aste: Nilkan sisäkiertäjäjänne on rappeutunut eikä voi välittää ponnistusvoimaa. Joustava virheasento.
  • III aste: Virheasento on muuttunut jäykäksi ja alemmassa nilkkanivelistössä on nivelrikkomuutoksia.
  • IV aste: Edellisten lisäksi myös ylemmässä nilkkanivelessä on niverikkomuutoksia.

Aikuisiän hankinnaisen latuskajalan hoito

I asteen latuskajalan hoito on konservatiivinen. Akuutissa kivun alkuvaiheessa voidaan käyttää kuukauden kestävää tukisaapashoitoa ja kyynärsauvakevennystä. Hoidolla rauhoitellaan sisäkiertäjäjänteen jännetuppitulehdusta. Pahimman kipuvaiheen mentyä ohi aloitetaan nilkan ponnistavien lihasryhmien harjoitukset ja pohjevenytykset. Nilkan sisäsyrjää tuetaan tukipohjallisella. Tulehduskipulääkkeitä käytetään oireenmukaisena hoitona. Kortisoni-injektio jänteen läheisyyteen on vasta-aiheinen, sillä se nopeuttaa jänteen haurastumista.

II asteen latuskajalan hoito on leikkaushoito, jossa jalan jousto säilyy.  Virheasento korjataan ja jalan ponnistusvoiman palautukselle luodaan edellytykset jännesiirron avulla. Leikkaushoito on aina laaja erilaisten toimenpiteiden yhdistelmä. Toimenpideyhdistelmä valitaan potilaskohtaisesti. Leikkaushoidossa korjataan nilkan ja jalkaterän linjaukset kantaluun katkaisun ja käännön avulla. Nilkan sisäsyrjälle tehdään jännesiirre rappeutuneen jänteen naapurijänteestä, jonka avulla varpaiden koukistajalihaksen voima valjastetaan apumoottoriksi. Nilkan sisäsyrjän nivelside kiristetään ja pohjelihaksen lihaskalvo avataan.

Laajan leikkauksen jälkihoidossa pidetään ensin avattavaa kipsisaapasta 6-8 vkoa, jonka jälkeen seuraa n 4 kk kestävä kuntoutusjakso. Kuntoutuksessa seurataan nousujohteista harjoitusohjelmaa fysioterapeutin tarkassa ohjauksessa. Urheilullinen suorituskyky leikkauksen jälkeen riippuu potilaan iästä, painosta ja leikkausta edeltävästä liikunnallisesta tasosta. Joustavan leikkausmenetelmän valinnalle ei ole selkeää yläikärajaa.

III ja IV asteen latuskajalan leikkaushoito valitaan nivelrikkomuutosten ehdoilla ja tarkoittaa nivelten jäykistäviä luudutusleikkauksia.