Vasaravarvas

Vasaravarvas kuvaa pienen varpaan virheasentoa, jossa varvas on vetäytynyt kippuraan. Vasaravarpaisiin liittyviä ongelmia ovat päkiäkipu, päkiän känsät, ihon hankausoireet ja tasapainovaikeudet. Vasaravarpaiden taustalla olevia syitä ovat mm. vaivasenluun aiheuttama päkiän ylikuormitus, tapaturmien jälkitilat, reumasairaudet ja hermolihassairaudet. Vasaravarvas virheasennon biomekaanisena syynä pidetään eri lihasryhmien välisen toiminnan häiriötä. Varpaita kippuraan vetävät säären lihakset ovat vahvempia kuin varpaita oikaisevat jalkapohjan pikkulihakset. Kun virheasento on päässyt syntymään, sillä on ajan mittaan taipumus hankaloitua ja muuttua jäykäksi.

Vasaravarpaan hoitolinjat

Joustavien vasaravarpaiden konservatiivisessa hoidossa keskeisiä keinoja ovat fysioterapeutin neuvomat liikeharjoitukset ja pohjevenytykset.  Varvasvälisuojilla ja pehmusteilla voidaan suojata ihoa. Jalkineiden tulisi olla riittävän suuret. Päkiän painealueen känsiä voidaan jalkahoitajan toimesta hoitaa, mutta ei poistaa. Jos virheasento on jo muuttunut jäykäksi, on leikkaushoito ainoa tehokas keino hoitaa päkiäkipua ja kivuliasta känsää. Leikkaushoidossa on oleellista korjata myös jalan kuormitusvirheen aiheuttava isovarpaan virheasento.

Vasaravarvasleikkaus

Pienen varpaan jäykän virheasennon oikaisemiseksi on tarpeen tehdä sekä luurakenteisiin että pehmytkudoksiin kohdistuva toimenpide. Jos vasaravarvasta vastaava jalkapöytäluu on huomattavasti muuta rivistöä pidempi, tehdään ns. Weil osteotomia.  Weil osteotomia antaa mahdollisuuden varpaan kiristyksettömään oikaisuun ja varmistaa päkiäkivun poistumisen. Itse varpaan osalta koukkuun mennyt välinivel luudutetaan. Ehdottomasti tärkeimpänä osiona tehdään varpaan pitkän koukistajajänteen siirre varpaan alta varpaan päälle. Siinä varvasta koukkuun vetävä haittaava voima valjastetaan varvasta suorana alustaa vasten painavaksi hyödylliseksi voimaksi. Tässä menetelmässä varpaan läpi menevää väliaikaista piikkikiinnitystä ei tarvita. Piikkeihin liittyy tulehduksia ja ne jäykistävät tarpeettomasti päkiäniveliä.

Kuva: Vaivasenluu- ja vasaravarvasleikkaukset. Kuvat ennen leikkausta ja 5 kk kohdalla.

Jälkihoito

Vasaravarvasleikkauksen jälkihoito on liikkuminen kantakorokekengän avulla 6 viikkoa. Joskus käytetään sovellettuja sidoksia, joilla varpaan asentoa tuetaan rivistöön. Tukisidokset ovat tärkeitä, jos lähtötilanteessa virheasento on ollut vaikea ja varpaan päkiänivel on ollut kokonaan pois paikaltaan.

Kuva: ”Cross over” vasaravarpaan leikkaushoito. Kuvat ennen leikkausta, sidoshoidon aikana ja  7 kk kohdalla.

Sidos

Kuva: Jalkakirurginen sidos jalkaterän etuosan leikkausten jälkihoitona 2 ensimmäisen viikon ajan.

Hyvin iäkkäillä potilailla leikkausriskit voivat olla niin suuret, että tyydytään tukipohjalliseen, johon on känsän kohdalle tehty kevennyskuoppa.